EU Hanke
Kohtuus vai kasvu?
EU:n talous- ja energiapolitiikka murroksessa (2023)
Creaturan Eurooppatiedotuksen rahoittamassa “Kohtuus vai kasvu – EU:n talous- ja energiapolitiikka murroksessa” -hankkeessa EU:n talous- energiapolitiikan nykyisen suunnan vaikutuksia globaaleihin ongelmiin kuten eriarvoisuuteen, luontokatoon ja ilmastonmuutokseen sekä pohdittiin EU:n talous- ja energiapolitiikan uudistamistarpeita erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Hankkeessa herätetttiin keskustelua EU:n nykyisistä ja tulevista talous- ja energiapoliittisista linjauksista ja niiden vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sekä eriarvoisuuteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti sekä sekä kaikkien näiden ilmiöiden keskinäisriippuvaisuuksista.
Hankkeessa tuotettiin neljä podcastiä
Hankkeessa tuotettiin neljä Creaturan EU-hankkeen aihepiiriä käsittelevää podcast-jaksoa. Podcastin juontajana toimi hankevastaava Timo Kuusiola, joka vastasi myös podcastien tuottamisesta.
Ensimmäisessä podcast-jaksossa keskustellaan EU:n päätöksenteosta Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Laura Nordströmin ja vuosina 2022-2023 nuorten EU-delegaattina toimineen Lotta Tuomisen kanssa.
Toisessa podcast-jaksossa keskustellaan EU:n energiapolitiikasta Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntija Janne Peljon ja nuorten ilmastodelegaatti (vuosina 2022-2023) toimineen Akseli Rouvarin kanssa.
Kolmannessa podcast-jaksossa keskustellaan EU:n kauppapolitiikasta ja yrityslainsäädännöstä Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtajan Timo Vuoren ja Helsingin yliopiston vierailevan tutkijan Eva Nilssonin kanssa.
Neljännessä podcast-jaksossa keskustellaan EU:n talouspolitiikasta Helsingin yliopiston vierailevan tutkijan Vesa Vihriälän ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkaisen kanssa.
Hankkeessa tehtiin neljä Voima-lehden verkkosivuilla julkaistua journalistista artikkelia
Creaturan EU-hankkeessa julkaistaan toimittaja Kukka-Maria Ahokkaan neljän artikkelin juttusarja Voima -lehdessä.
Journalistisen juttusarjan ensimmäisessä artikkelissa käsitellään vihreän siirtymän oikeudenmukaisuusnäkökulmaa.
-Eriarvoisuuteen perehtynyt Kalevi Sorsa -säätiön Anna Rajavuori sanoo, että ilmastopäätösten sosiaalisia vaikutuksia ei aina muisteta:
”Suomessa sosiaali- ja ympäristöpolitiikka ovat erilaisissa siiloissa. Olisi hyödyllistä, että niitä tarkasteltaisiin yhdessä: aina kun tehdään ihmisiin vaikuttava ympäristöpoliittinen päätös, pitäisi samalla tarkastella vaikutuksia sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Tarvitaan laajempi visio.”
Lue koko juttu Voima-lehden verkkosivuilta:
Creaturan EU-hankkeen journalistisen juttusarjan toisessa artikkelissa toimittaja Kukka-Maria Ahokas käsittelee yritysvastuukysymystä nostaen esiin Perussa tapahtuneen öljyonnettomuuden ja sen vaikutukset kansalaisten elämään. Julkaisun jälkeen yritysvastuudirektiivi meni läpi EU:n neuvostossa, mutta siihen tuli merkittäviä muutoksia. Merkittävin muutos, mikä direktiivistä jäi pois on joukkokanneoikeus, johon myös tässä artikkelissa viitataan.
-"Myös nykyisin Latinalaisen Amerikan hallitukset vaalivat ulkomaisia investointeja, koska tänne tarvitaan pääomaa. Perussa nykytrendi on ollut, että löysätään ympäristölainsäädäntöä, jotta ulkomaisia yrityksiä saadaan houkuteltua. Äskettäin hallitus muutti metsälakia siten, että Amazoniaa saa hakata entistä enemmän. Korruptiolla oli osuutensa asiaan”, Miguel Lévano Perun Oxfamista sanoo. Järjestö työskentelee ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten parissa.
Lue koko juttu Voima-lehden verkkosivuilta:
Creaturan EU-hankkeen kolmannessa artikkelissa toimittaja Kukka-Maria Ahokas käsittelee EU:n talouspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Jutussa on haastateltu Helsingin Yliopiston väitöskirjatutkijaa Antti Ronkaista ja Elokapinan aktivistia Topi-Matti Heikkolaa.
-Nyt palataan hyvin kireään finanssipolitiikkaan, jossa nimenomaan ympäristöministeriöt kaikkialla Euroopassa tulevat olemaan häviäjiä,” sanoo poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Hän on erikoistunut EU:n talouskysymyksiin.
- Pitää aloittaa ekologinen jälleenrakennus, jossa yhteiskunta sopeutetaan planetaaristen rajojen sisään, Heikkola sanoo. EU:n verotuet pitää suunnata uudelleen, pois fossiilitaloudesta. EU-maat voisivat esimerkiksi kieltää lyhyet reittilennot ja asettaa proggressiivisen lentoveron toistuvalle lentomatkustamiselle.
Lue koko juttu Voima-lehden verkkosivuilta:
Creaturan EU-hankkeen neljännessä artikkelissa Kukka-Maria Ahokas käsittelee EU:n tulevaisuutta. Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksen professoria Markku Wileniuksen sekä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijaa Laura Nordströmiä.
-Kaikkialla EU:ssa on nähtävillä, että oikeisto ja konservatiivinen nationalismi ovat nousussa. Se uhkaa rapauttaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja ilmastotavoitteita, koska populistien viesti on, että meillä ei ole varaa vihreään ”tulevaisuushullutteluun”.
- Myös kansalaisten pitäisi päästä osallistumaan EU-päätöksentekoon enemmän Suomessa. Nyt EU-politiikka on virkamiesvetoista ja päätökset tehdään hallituksessa. Eduskunnalla pitäisi olla suurempi rooli teorian lisäksi käytännössä.
Viime kädessä kyse on kuitenkin äänestysaktiivisuudesta eli siitä, kuinka moni kansalainen menee jättämään äänestyslipun eurovaalien äänestysuurnaan.
Hankkeessa julkaistiin myös yksi näkökulmakirjoitus, järjestettiin yksi webinaari sekä luotiin virtuaalinen keskustelualusta
EU on Suomen hyvinvointivaltion kannalta keskeinen tukipilari. EU ei kuitenkaan ole täydellinen ja erityisesti kestävän kehityksen osalta EU:ssa on paljon parannettavaa. EU:n kestävän kehityksen tulevaisuus on keskeisenä aiheena Creaturan "Kohtuus vai kasvu - EU:n talous ja energiapolitiikka murroksessa" -hankkeessa, joka on Eurooppatiedotuksen rahoittama hanke. Hankkeen hankevastaavan Timo Kuusiolan blogijutussa on tuotu esille EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita.
“"EU:lla on kunnianhimoisia suunnitelmia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi, mutta niiden sisällöstä käydään kovaa vääntöä. Pelkona on, että EU:n jäsenmaat vesittävät komission ja parlamentin ehdotukset omilla vaatimuksillaan, jolloin uudistukset jäävät kauas tavoitteista."
Lue koko juttu Creaturan blogista:
Samasta aiheesta julkaistiin myös Helsingin Sanomissa lyhyempi mielipidekirjoitus.
Creaturan "EU:n talous- ja energiapolitiikka kestävän tulevaisuuden rakentamisessa" -webinaarissa oli puolueiden nuorisojärjestöjen edustajista koostuva paneelikeskustelu. Paneelissa keskusteltiin Suomen EU-linjauksista ja siitä, millaista talous- ja energiapolitiikkaa Suomen tulisi EU:ssa ajaa, jotta pystyttäisiin vastaamaan globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja köyhyyteen.
Paneeliin osallistuivat Touko Uotila Keskustanuorista, Pinja Vuorinen Vasemmistonuorista, Nuutti Kujansuu Vihreistä nuorista sekä Nuorten luontodelegaatti (vuosina 2023-2024) Elo Vanhanen. Moderaattorina paneelissa toimi Creaturan EU-hankkeen vastaava Timo Kuusiola.
Hankkeessa on järjestetty myös kaksi asiantuntijoille ja nuorille yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattua etätyöpajaa, joissa aihepiiristä on herätetty keskustelua Hunomen verkkoalustalla. Keskusteluissa on tuotu esille keskeisiä muutostarpeita EU:n talous- ja energiapolitiikkaan liittyen. Esille on nostettu muun muassa bioenergiankäytön haasteet erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen näkökulmasta sekä EU:n talouspolitiikan kasvuun pohjautuvan strategian ongelmista.
Linkki verkkoalustan kuvaukseen: